Tällaiset pikapipot kevääksi syntyivät illassa ja toisessa. Eihän ne tuossa kuvassa kovin kummosilta näytä, mutta päässä ne ovat varsin mukavat. Ensimmäisenä iltana tein itselleni ja ystävälleni esiintymisasua varten pipot (tuo isompi yksinäinen). Esitimme nukketeatteria muuten mustissa vaatteissa, mutta pipo antoi yhtenäisen ilmeen. Tuo perhostrikoo löytyi kerran Eurokankaan palalaarista, mutta aika pitkään se odotti pääsyään ommeltavaksi. Jotenkin en sitten vaan tykännyt siitä tyttären vaatteeksi asti, mutta löytyihän sille käyttöä. Ystäväni ihastui pipoon ja toivoi tyttärelleen samanlaisen. Kangasta vain ei ollut enää riittävästi kaksinkertaiseen pipoon, joten keksin ommella toiselle puolen mansikkatrikoota, jota löytyi tilkkujeni joukosta. Nyt on sekä äideillä että tyttärillä keväiset pipot, tyttärillä vieläpä kääntöpipot!