Tässä muutama vaate, joista olen iloinen. Ensimmäiseksi omasta päästä syntynyt neuleliivi tytölle, josta aikaisemmin olikin keskeneräisenä kuva. Neuloin sen helmasta ylös putkena, täysin ilman mitään ohjetta. Lopuksi virkkasin kolme pientä kukkasta osoittamaan etupuolen, kun liivi on molemmin puolin samanlainen, mitä nyt langan värivaihdokset menee mitenkuten. Tyttö ei vain ole tätä suostunut käyttämään. Kysyin, että annanko sen jollekin toiselle tytölle."Eiiii! Minä käytän sitä myöhemmin. "

Tämä toinen onnistumisen iloa aiheuttanut vaate on tällainen pikkutunikapaita kesäksi, joka on ommeltu Marimekon tehtaanmyymälästä hankkimastani trikoosta. Sinänsä paita ei ole mitenkään ihmeellinen, mutta ompelukoneen ääressä istumisesta oli kulunut sen verran aikaa, että tuntui että ompelutaito oli päässyt ruostumaan! Tuohon helmarypytykseen olisi ollut hyvä laittaa framilonia, että se joustaisi siitä. Ehkä seuraavaan laitankin, sillä taidan tehdä näitä lisää. Olipa nimittäin tosi soman näköinen tytön päällä yhdistettynä vaaleanpunaisiin sukkahousuihin. Alunalkaen tarkoitukseni oli painaa joku kuva tuohon eteen, koska ajattelin kankaan olevan tylsä. Vaatteen ommeltuani totesin kuitenkin mallin olevan niin kiva ettei se muuta tarvitse kun suloisen tytön sisälleen. Paidan kaava on otettu Ottobrestä 1/2007 ja muokattu hieman tuolla helmaosalla koska kangaspalan pituus ei olisi riittänyt sellaisenaan tuohon kirjekuoripääntiehen.  Kirjekuoripääntie on suloisen lapsellinen. Harvoin niitä enää kolmevuotiaan vaatteissa on. 

Milloinkahan saan tuon tytön poseeraamaan tekemissäni vaatteissa? Niin saisin varmasti onnistuneemipia kuvia. Tuosta tunikastakaan ei oikein nyt saa selvää sen pituudesta.

Tässä kolmanneksi paita, jonka onnistui lopulta, kun päätin luopua pään hakkaamisesta seinään nappilistan kanssa. Nappilistan tilalle tuli tuollainen tyttömäisempi nepparisysteemi. Tässäkin kangas on Marimekon palalaarista kuten myös resori. Kaava on Ottobren jälleen kerran.