Viimeisimmät ompelukseni ovatkin sitten valmistuneet muualle kuin kotikäyttöön. Työkaveri sai lahjaksi äitiyslomalle lähtiessään vaippakakun. Ompelin siihen sisävaipan, sisätaskun, pul-kuoret ja bambu-puuvillaimun. Lisätäytettä kakku sai kahdesta harsosta, hamppuimusta, microkuituimusta ja sappisaippuasta. Tsi-cuddlen tein ruskeasta velourista ja vihreästä sherpasta, imumateriaalina oli lisäksi bambua. Kaavan tein venyttelemällä valmista vaippaa. Reisikuminauhat jäivät ehkä hieman liian löysälle. Mummut-S-sisätaskun tein vaaleanvihreästä joustofroteesta ja bambujoustofroteesta, jotka löytyivät myös kaapin kätköistä kuten muutkin materiaalit. Kuoret tein samalla Mummujen kaavalla, hieman vain suurentaen. Vaipakakun väsääminen oli mukavaa, mutta vielä iloisemmaksi tulin, kun lahjan saaja sanoi, että kerrankin joku on kuunnellut, mitä hän on sanonut. Ja hän oli vain kerran kysynyt ohimennen, että myynkö hälle tyttöni vanhoja vaippoja.

     

Tänä aamuna sain sitten valmiiksi karonkkamekon kummitytölleni. Hänen isällään on väitöstilaisuus ihan lähipäivinä. Toivottavasti asu sopii edustukseen ja söpöilyyn. Ompelin elämäni ensimmäisen piilovetoketjun ja eihän se ihan prikulleen onnistunut, mutta ihan hyvin ensimmäiseksi ja kelpaa varmasti. Kangas on ihanaa ohkaista vakosamettia, josta aion tehdä myös omalle tytölleni jotain söpöä, hameen tai jotain sellaista. Vihreä väri oli kummitytön äidin toive, vaaleanpunainen samettinauha tuo mekkoon mielestäni hyvän piristyksen ja muuten, oma tyttöni haluaa tummanviherän Prinsessa-Ruusus -mekon tuleviin kaverin synttärijuhliin. Se taitaa olla sitten seuraavia ompeluksiani, kunhan hankin ensin sopivan kankaan. Työn alla on muutama tilausvaipatin ja kestiksiä myös itselleni.

 

 

Neulesaralla on aika hiljaista. Eilen anoppilassa käydessämme neuloin hetken aikaa Samos-langasta tytölle jotain paitaa, joka hakee vielä muotoaan. En ole ihan päättänyt millainen siitä tulee. Olen miettinyt siihen huppua ja taskuja. Ja saa nyt nähdä tuleeko siitä mitään vai jääkö pieneksi jo ennen valmistumistaan kuten aika monelle neuleelle on tainnut käydä...