Ompelemaan vielä ehtii jossain välissä, mutta käsitöiden kuvaamiseen ja tänne blogiin laittamiseen ei meinaa löytyä päivästä sopivaa koloa. Nyt löytyi. Tässäpä ompeluuksia viimeisen kuukauden ajalta, jolloin vuodenaikakin on muuttunut keväästä kesään. Tänään omassa lämpömittarissamme komeili alkuillan varjossa 22 astetta.

Esikoinen halusi olla kerhon vappunaamiaisissa Pocahontas. Äidin kangaskätköistä löytyi juuri sopivaa keltaista trikoota. Mekon kaavan piirsin kesämekkosen mallia mukaillen. Tyttö piirsi paperille millaiset inkkarikuviot hän haluaa mekkoon ja painoimme ne kontaktimuovia sabloonana käyttäen mekon etukappaleelle. Kädentiet ja kaulus saivat resorihuolittelun. Lopuksi korostin keltaisia kolmioita punaisin tikkauksin. Värit ovat valitettavasti hieman pliisut yllä olevassa kuvassa...

 

Tämän tunikan olen joskus vuosia vuosia vuosia sitten ommellut itselleni ja löydyttyään se sai hihansuihin ja pääntiehen kuminauharypytykset. Olinkin aikoinaan ommellut sen niin kätevästi, että muuta ei todellakaan tarvittu kuin kuminauhojen pujottaminen ja niin oli esikoiselle jälleen uusi kesämekko valmiina. Tähän tyttö ihastui ja sattumoisin nämä legginsit, jotka ompelin samasta trikoosta kuin inkkarimekon, niin sopivat tismalleen mekon pariksi. Tämän parempaa pihavaatetta ei olekaan!

 

Tästä tunikamekosta tykkään! Aivan samanlainen esikoisellani oli kun hän oli kaksivuotias. Tunikan pariksi sopivat vaikka nämä punaiset legginsit. Molempien kaavat löytyy Suuri käsityö -lehdestä 1/2009 ja ovat ihan mun ehdottomia suosikkeja. Kivoja ja simppeleitä ommella.

Kukikkaan kankaan loput (sitä löytyy vielä minipikkasen) meni tähän kukkopillitunikaan kuopusta varten. Samaisesta kankaasta olen ommellut itselleni puseron ja esikoiselle hameen helmaa. Tästä tuli ihana kesäpaita ja kaava löytyy Ottobrestä 1/2009

Kuva aplikaatiosta vähän lähempää. Eihän tuo mennyt ihan nappiin, mutta onpahan sitä käsityön jälkeä!

 

Äitienpäivälahjaksi sain toivomani Mekkotehdas -kirjan. Mikäpä sen parempi lahja kahden rinsessan ompelevalle äidille? Olen jo jonkin aikaa seuraillut saman nimistä blogia ja ihastellut siinä esiteltyjä mekkoja ja muita ompeluksia. Tänä aamuna esikoinen sai valita, minkä mekon ensimmäiseksi toteuttaisin kirjasta. Vastoin omia odotuksiani hän valitsi pitkähihaisen Riine-mekon, koska kesäiltaisin voi olla viileää. Tyttö vielä toivoi, että tekisin siihen keppiheppa-aplikaation, mutta saapa nähdä, jos se jäisi odottamaan jotain toista mekkoa. Tämä on niin ihana jo tällaisenaankin. Mekon helma on tarpeettomaksi käynyt äitiyspakkauslaatikkosängyn reunarimssu. Miehusta ja hihat ovat peräisin tyynyliinasta, joka oli keskeltä sen verta hapristunut, että siihen oli jo tullut reikä.

Vaateompeluiden lisälsi on syntynyt pari vaippaa...